Pro Fide

HAVINAA SUKUPUUT

PRO FIDE – Havinaa 2011

Joku puhuu instituutiosta. Se ei ole kaukaa haettua, kun kyseessä on hengellisen musiikin yhtye joka on perustettu jo vuonna 1966. Pro Fide ei ole koskaan ollut ”telakalla.” Toiminta on jatkunut taukoamatta perustamisesta alkaen. Tahti on ollut vaihtelevaa, mutta treenikämpässä yhtye on viihtynyt säännöllisesti.

Yksi koossa pitävä voima on ollut Suomen Raamattuopisto. Opiston tavoittavan nuorisotyön voidaan oikeastaan sanoa alkaneen Heikki Haatajan ja Pro Fiden yhteistyöstä. Raamattuopisto on ollut hengellinen koti josta on ollut hyvä lähteä liikkeelle.

Yhtyeen jäsenluettelo on mittava. Vuosien kuluessa miehistö on hiljalleen vaihtunut ja viestikapulaa on siirretty seuraaville. Kun toiminta on jatkunut usean kuulijasukupolven ajan, on eri kokoonpanoille ollut omat faninsa. Tänään Vanhasen veljesten ihailijat ovat varttuneempaa väkeä. Kelan ja Kuustosen Pro Fideä diggailleet käyvät viittäkymmentä ja kyselevät ”kukas siinä proofidessä nykyään soittaa?” Yhdeksänkymmentäluvulla bändiä seuranneet muistelevat Niemelän Jukan jykevää rummutusta ja tukevaa opetusta. Tänään koulukonsertin eturivin pojat tarkkailevat laulaja Heikin ohi rumpali Antin vakaata työskentelyä.

Pro Fide on harvemmin paistatellut julkisuuden valokeilassa. Näyttää siltä, ettei se ole sinne pyrkinytkään. Se on tyytynyt kiertämään seurakuntien vieraina kouluissa ja iltakonserteissa lähes jokaisessa Suomen sopukassa. Se on viihtynyt vankilakonserteissa joskus vain muutaman vangin tarkkailtavana. Silloin tällöin se on piipahtanut hengellisillä nuorisofestareilla tuhansien kuultavana. Se on etsinyt kuulijansa hyödyntämättä tehokasta julkisuusstrategiaa.

Lavalla bändi esitellään usein Suomen Vanhimpana Gospel-yhtyeenä. Soittajat ovat kuitenkin pääosin nuoria miehiä ja kokoonpanokin on tuore. Näkymä saattaa hämmentää, mutta yhtye tietää paikkansa. Se nojaa historiaansa ja tekee musiikkiaan taakseen katsomatta. Bändi ammentaa sanomansa muuttumattomasta evankeliumista ja pyrkii pitämään viestinsä ylösnousseesta Kristuksesta ymmärrettävänä.

Pro Fide on pystynyt uudistumaan. Tuoreimman pitkäsoiton 6’ biisilistaa lukiessa voi havaita tekijäjoukon koostuvan laajasti bändin jäsenistä. Vahvistuksia kappaleiden sorvaamiseen on saatu ex-fideläiseltä Napo Ikoselta ja yksi kappale on lainattu Mikko Nikulalta ja Janne Könöseltä.
Kiekolla voi kuulla ”meidän bändin” joka soittaa meidän musaa. Sana ”instituutio” unohtuu.

Aikana jolloin uskonnolliset mielipiteet vaihtelevat ja perinteinen uskonkäsitys saa osakseen hetki hetkeltä aggressiivisempaa kritiikkiä Pro Fide on tarpeellinen. Pro Fide porautuu uskon ytimeen ja kertoo kuulijalleen vapauttavaa ilosanomaa. Tämä sanoma on tarpeellinen. Tässä ajassa sille on myös tilausta.